Tämä teos kirvoitti ajattelemaan, että jospa lähtökohtana elämän eteenpäin menossa olisikin valinanvapauden näkeminen. Positiivisella asenteella voisimme huomata kuinka paljon meillä on mahdollisuuksia tehdä valintoja lähes hetkittäin. Toinen päivä on toista parempi, iloitaan hyvistä mahdollisuuksista. Myös näkökulmien vaihtaminen on avartavaa, siihen voi tarvita erilaisia naamioita, toisen rooliin asettumista. Ymmärrys kasvaa sitä kautta,

Olipa kerran nainen joka keräili naamioita. Hän piti eniten naamiosta, jossa oli raitoja. Hän rakasti kumminkin niitä kaikkia. Eräänä päivänä häneltä puuttui yksi naamio. Se oli hauska harakkanaamio, jossa oli töyhtö päässä. Naisen talossa kun ei ollut ikkunita, harakka oli vienyt sen naamion. Nainen läti etsimään sitä oudon otuksen talosta.

Tänäänkin on kohtalaisen runsaasti valinnanvaraa

Joka aamu alku uus,

tilaisuus muuttaa suuntaa tai

pitäytyä entisessä.

Minän kahleita voi irroitella

omilla vapailla valinnoilla.

Kunhan vain olen itse valmistanut rooliasuni.

Tokihan minulla on jo kaksi kissaa, mutta äiti kiltti, hankitaan meille vielä koira. Minä huolehtisin siitä ihan yksin, sinun ei tarvitsisi tehdä mitään. Veisin koiran lenkille joka aamu, päivä ja ilta, ruokkisin sen, maksaisin eläinlääkärikäynnit ynnä muut sellaiset. Sellainen pieni karvapallero olisi niin suloisen lutuinen ja istä olisi niin kiva lelliä ja pallukoida.