Ensin seinä oli valkoinen ja illalla se muuttui purppuran punaiseksi ja siihen ilmestyi varjoja
« Palaa takaisin teokseen

Jokainen aamu

Kirjoittanut RePsQ

Joka ikinen aamu nainen nousi yksin kuudelelta sängystä, joi yksin kahvia, haki yksin aamulehden ja istui yksin pöydän ääreen. Nainen lähti joka ikinen aamu yksin töihin laitettuaan tukkansa tiukalle nutturalle ja puettuaan kauniin mekon päällensä, jonka oli yksin käynyt ostamassa. Joka ikinen päivä kun nainen tuli yksin töistä kotiin, hän huusi "Moikka! Olen kotona!!" Mutta kukaan ei koskaan vastannut. Joka ikinen ilta kun aurinko laski ja  nainen meni yksin nukkumaan hänen makuuhuoneensa seinälle heijastui kuvia kukkasista ja köynnöksistä. Nainen ei ollut yksin ikinä auringonlaskun aikaan.