Muuntogeenikasvit

”Mikään ei saa ihmistä niin epäluuloiseksi kuin vähäiset tiedot”
Francis Bacon

”Meidän pitäisi pystyä hyväksymään elämän ja resurssien äärellisyys, sillä luonnollisina olentoina olemme kaikki kasvavia ja kuolevia. Ihmisten luontosuhdetta ei pitäisi tarkastella ongelmana, vaan kulttuurisena arvona. Nykyään tiedetään paljon asioita luonnosta, mutta taide ja estetiikka ylittävät tiedollisen suhteen ja puhuttelevat myös tunnepuolta. Ne voivat auttaa meitä oivaltamaan ja sitoutumaan uusiin ja parempiin asioihin.”
(Lähde, Taidekasvatuksen professori, Pauline von Bonsdorff, HS Aki Petteri Lehtinen, 10.3.2009)

Kasvien ja eläinten luokittelun isä Carl von Linne uskoi 1700 luvun lopulla että hän pystyisi nimeämään kaikki maailman eliölajit. Kun Linnen oppilaiden ulkomailta lähettämät näytteet vain lisääntyivät, hän luopui epärealistisesta toiveestaan. Maapallolla on ehkä noin 200 miljoonaa lajia ja tällä hetkellä on kuvattu noin 1,7 miljoonaa lajia. Vanhin tunnetuin koppisiemeninen kasvi löytyy yli 120 miljoonan vuoden takaa.

Charles Darwinin syntymästä tulee vuonna 2009 kuluneeksi 200 vuotta ja Lajien synty teoksen ilmestymisestä sattumalta samana vuonna 150 vuotta.
Nykytieteen näkökulmasta Darwin osui uskomattoman oikeaan ihan kaikessa, arvelee Helsingin eläinekologian professori Hanna Kokko.
Nykytutkijat tuntevat perinnöllisyyden lajit todella hyvin. Silti heille niin sanottu epigeneettinen mekanismi on vielä hämärä. Epigenetiikka tarkoittaa sitä, etteivät pelkästään geenit siirry sukupolvelta toiselle, vaan eliön elinajan kokemuksillakin on jonkinlaista periytyvyyttä.

Suomen historian monitoimimies, kuuluisin flanöörimme Elias Lönnrot aloitti kasvien keräilemisen jo 1828, ehkä samalla kun kuljeskeli talosta taloon Kalevalaisten runojen perässä. Nykyaikana nuorisomme keräävät kesäisin sisätiloissa ekologista digikasvioita. Millaisia digikasvioita meillä tulevaisuudessa on, kun Suomi valmistautuu muuntogeenisten kasvien viljelyyn?

Mielikuvituksen kautta voi kokeilla miltä tulevaisuuden muuntogeenikasvit näyttävät, tuoksuvat, maistuvat tai tuntuvat,. Vadelmasuklaakukan ja Sokerikävyn siemenet on löydetty jostain mielikuvituksellisesta paikasta ja useimmat muutkin erikoiset kasvit ovat itäneet. Kukaan ei tällä hetkellä tiedä mitä kasvikuntaa kyseiset löytökasvit edustavat. Millainen on näiden kasvien epigenetiikka? Tutkimattomat ja luokittelemattomat muuntogeeniset kasvit odottavat omaa tieteisteosta.

(Lähde Anu Veijalainen,  Ehkä 200 miljoonaa lajia, HS 9.12.2008,  Darwin osui ihmeen oikeaan, HS 13.1.2009)